Taas (runsas) mekkoihastus!

Tämä on taas näitä meikäläisen hetkeen, tunteeseen, haaveeseen ja ties mihin heittäytymisen hetkiä. Tämä kuva, päivän kesäauringon paahtaman ihon ja yhä vain valoisana jatkuvan kesäillan aivopesemänä, ostaisin kuvan kaltaisen puvun tältä istumalta, jos sitä tultaisiin minulle tarjoamaan.

Kuva

Onneksi ei tulla, koska kyseinen puku vaatisi treenatun selän, terhakan etumuksen ja kesähäät toimiakseen moitteettomasti. Itselläni ei ole tällä hetkellä niistä mitään. Mutta ei se mitään. Aina saa haaveilla, huokaista ihastuksesta ja todeta päätä pudistaen, että on jälleen pyörtänyt päänsä linjakkaan ja ei-noin-runsashelmaisen mekkomakunsa kanssa. Ihan jännityksellä alan odottaa niitä hetkiä, kun oikeasti astun sisään liikkeeseen morsiuspuvun hankinta mielessä. Pikkuhiljaa alkaa tuntua, että meikäläinen vaatii saada ylleen prinsessa-tylli-unelmia. Tai ainakin vallattomasti laskostettuja helmoja.